Nyt on 10. perhe-esittelyn aika. Aika osuvasti tuli tasakymmen, nimittäin tämä on ensimmäinen perhe-esittelyni uudesta simssistä. Sain tosiaan joululahjaksi uuden koneen, jos joltakulta on päässyt unohtumaan. En ole kauheasti ehtinyt millään perheellä pelaamaan, mutta koitin nyt valikoida jonkin perheen, josta löytyi kohtuullisesti kuvia.

​Uteloisten menoon pääsette tällä kertaa tutustumaan. Kaikille perhe pitäisi olla tuttu ihan peruspelin pohjalta. Onkin mielenkiintoista, miten minun pelini eroaa esimerkiksi omasta pelistäsi.

Tältä tämän hetkinen pelaamistilanteeni näyttää. Kerron kyllä tarkemmin perheen historiasta, mutta esittelen aluksi henkilöt. Blondi Yrjänä istuskelee maassa lapsiensa Miian (vas.) ja Anelman (oik.) kanssa. Nyrpeä Ilmari istuskelee tuolissa. Einari seisoskelee vihreäihoisen poikansa Rekon kanssa.

Nyt siirrytään menneisyyteen. Miehet olivat tilanneet pitsaa eräänä tavallisena iltana, kun raskaana olevan Einarin oli tehnyt niin kauheasti mieli.
-Ah, minulle on varattu puolet pitsasta. Täytyy minun sentään syödä kahden edestä, Einari moussutti ja silitti vatsaansa.
-Miten niin? Minä sentään maksoin, Ilmari harmistui, mutta suupielet kääntyivät kuitenkin pian hymyyn. Ajatella, että pian Uteloisillakin olisi pikkuinen vauva hoidettavana!
-Minulla ei oikeastaan ole edes nälkää. Ajattelin tähystää tähtiä tämän illan uudella teleskoopillani, Yrjänä selosti.

Sille illalle Yrjänälle oli kuitenkin valittu muuta ohjelmaa. Alienit päättivät tehdä kaappauksen!
-Päästä siitä vaan irti. Et sinä mitään niiden voimille mahda. Ei kaappaus satu... ainakaan ihan kauheasti, Einari kokeneena opasti juosten samalla paikalle. Myös hänet oltiin kaapattu vähän aikaa sitten, ja silloin hän oli tullut alienraskaaksi. Ihanaa, kun kaappausvalo on jossain aivan muualla kuin pitäisi. .-D

Niin alienit veivät Yrjänän pitkälle ajelulle, mutta onneksi vekotin saapui aamuyöstä palauttamaan Yrjymme.

Yrjänä oli kokemastaan hyvin järkyttynyt ja kauhuissaan, mutta veljet eivät osanneet ottaa tilannetta tosissaan: Einari naureskeli katketakseen, ja Ilmari taputteli haltioissaan käsiään. Hän oli kovasti kateellinen, kun ei ollut itse päässyt tapaamaan alieneja veljiensä tapaan.

Lopulta Einarin oli aika synnyttää, ja maailmaan putkahti suloinen Reko-vauveli. Kutsun häntä jatkuvasti Eltoniksi, sillä viime simssissäni Einarin vauva oli sen niminen.

Myös Yrjänä oli tullut raskaaksi, ja tässä hän jo synnyttää.

Yrjänä saikin kaksi tyttöä, jotka nimettiin Anelmaksi ja Miiaksi. Yhtäkkiä talossa olikin kolme pientä simin alkua, joita täytyi hoivata!

Sekään ei kuitenkaan riittänyt, vaan Ilmari haaveili omasta alienlapsosesta. Hänestä olisi reilua, että hänkin saisi kokea saman kuin veljensä. Hänkin halusi tulla kaapatuksi ja saada oman vauvan. Alienit eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita, vaikka Ilmari saapui joka ilta tunnollisesti tähystämään tähtiä.

Einarista ja Yrjänästä kehkeytyi varsinaisia kotiäiti-isiä. Monia öitä tuli valvottua vauvoja rauhoitellessa. Miehet kokosivat voimansa yhteen, ja he auttoivat toisiaan kaikin tavoin. Yrjänä kokkasi ruokaa samalla veljelleenkin, ettei tämän tarvinnut tyytyä pikaruokiin ym.

Onneksi myös naapurit tulivat auttamaan... tai ainakin ihailemaan omituisia vauvoja. Voitto viherfanina kyyli lasta ja soinnutti tätä omaan paitaansa.

Reko kasvoi vauhdilla, ja pian hänelle tuli opettaa elämän perusedellytykset kuten kävely. Luontaisen kyvyn vuoksi kävelyopetus sujui melkoisen vaivatta, kun Reko oppi itsekin. Einari halusi tarjota lapselleen mahdollisimman kehittävät ja virikkeelliset lelut, joten palikoiden syömisen sijasta Reko leikki omatekoisella robottilelulla.

Rekolla oli onneksi helppo temperamentti, minkä vuoksi hän suostui syömään melko säännöllisin väliajoin, ja hän oli usein hyväntuulinen ja aloitteellinen.

Kun lapset kasvoivat kouluikään, oli aikuisilla taas aikaa keskittyä enemmän omiin elämiinsä. Einari oli kokenut elämänsä tarkoitukseksi kaikkien taitojen maksimoinnin. Hän kävi edelleen töissä tiedealalla veljensä Ilmarin tapaan. Yrjänä oli kuitenkin tehnyt uranvaihdoksen ja siirtynyt opettajaksi. Hänen omat pikkuisensa olivat saaneet hänet ymmärtämään, miten kovasti hän piti lapsista, vaikka toisinaan opettajan työ ei aina herkkua ollutkaan.

Einarilla ja Rekolla oli läheiset välit, ja heille oli kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde. Yhdessä oli hauskaa leikkiä, ja Reko pystyi puhumaan isänsä kanssa mistä vain. Isällä usein olikin viisaita näkökulmia kaikkeen.

Läksytkin tehtiin yhdessä. Rekosta tuntui, että hänellä oli maailman viisain isä! Einarilla oli aina hyödyllisiä vinkkejä ekaluokkalaisen älyn ylittävistä tehtävistä. Yhdessä pohdiskelevan läksyjenteon yhteydessä Rekokin oppi hyvin, ja hän oivalsi asioita paljon paremmin kuin mitä olisi yksinään.

Opiskelun ja työn ohessa Einari huvitteli robottipöydän parissa. Hän oli innostunut keräämään robotin teon ansiomerkkejä, ja hän oppi jatkuvasti valmistamaan monimutkaisempia koneita. Uusia synapsiyhteyksiä ilmestyi jatkuvasti, kun Einarin aivopuoliskot toimivat loistavassa yhteistyössä. Aina kotitekoiset koneet eivät kuitenkaan pelittäneet kunnolla, ja toisinaan ne aiheuttivat kaaosta keittiössä.

Kaksostyttöjen taaperuus jäi kokonaan kuvaamatta (hyi minua). Nyt he ovat kuitenkin Rekon tapaan ala-astetta käyviä. Yrjänä veljineen muisteli kovasti omia ala-asteaikojaan lapsien koulunkäynnin innoittamina. Anelma (vasen) ja Miia (oikea) pärjäsivät koulussa hyvin.

Reko pääsi viettelemään syntymäpäiviään. Kaverit hurrasivat ja hauskaa oli.

Kasvettuaan Reko löysi oman identiteettinsä, ja hän oivalsi haluavansa vanhuksena paljon lastenlapsia ympärilleen. Juhlissa Reko tapasi viehättävän Raisa-tytön, johon hän ihastui kahden salaman voimin. Heidän suhteensa ei voisi epäonnistua!

Rekosta ja Raisasta tuli onnellinen pari, ja luottamuksellinen seurustelusuhde oli helppo muodostaa lapsuuden turvallisen kiintymyssuhteen ansiosta. Yrjänä puolestaan loiskutteli ulkona sateessa vesilätäköissä toivoen saavansa salaman iskun. Oudot huvittelun keinot simillä!

Miesseurassa kasvettuaan Anelma ja Miia eivät halunneet erottautua joukosta tyttömäisten mekkojen merkeissä, joten he ostelivat poikamaisia vaatteita. Koulussa tytöt menestyivät, ja Yrjänä sai usein hurrata heidän mukanaan. Oli hienoa, että opit olivat menneet päähän!

Siinä oli kertomusta Uteloisista. Minun oli tarkoitus tehdä toinenkin perhe-esittely tämän illan aikana, mutta tässä menikin odotettua kauemmin, enkä enää ehdikään. .--D Esittely pursuilee psykologisia oppeja, joita jotkut saattoivat bongaillakin. Minulla on psykologian koe maanantaina, joten tänään on vähän tullut luettua. Lisäksi on iloista huomata, että ainakin jotain on jäänyt päähän! Kyllä simssejä voi soveltaa koulujuttuihinkin. .-) Kommenttia saa jättää. Kerro, mitä sinun Uteloisillasi on käynyt. .-)